Kun kaupan pakastin lämpenee yöllä

Maanantaiaamuna 2. marraskuuta muutaman helsinkiläisen K-marketin henkilökunta huomasi, etteivät kylmälaitteet pitäneet lämpötilaa. Samana yönä sama oli tapahtunut ICA:n ja Coopin kaupoissa Ruotsissa sekä kymmenissä Delhaizen ja Carrefourin myymälöissä Belgiassa. Osassa kaupoista pakastimet oli säädetty etänä yli 50 asteeseen.

Suomessa häiriöt jäivät lyhyiksi. Ne kestivät tunnin tai kaksi, ja hävikkiä tuli jonkin verran. Keskon turvallisuuspäällikön mukaan näiden kauppojen kylmälaitteet eivät olleet ketjun keskitetyn suojauksen piirissä. Syytä selvitetään vielä, eikä kyberhyökkäystä ole vahvistettu.

Ranskassa sama nähtiin kolme viikkoa aiemmin paljon isompana. Lokakuun 11. ja 12. päivän välisenä yönä joku kytki satojen supermarketien kylmälaitteet sulatustilaan ja jätti ne siihen. Ranskan hallituksen mukaan isku osui jopa 700 kauppaan, ja Intermarchén toimitusjohtaja arvioi menetysten nousevan kymmeniin miljooniin euroihin. Muutamassa kaupassa syttyi myös pieniä paloja.

Laitevalmistaja Danfossin mukaan iskussa käytetyt ohjausyksiköt olivat vanhoja malleja, jotka eivät enää saaneet tietoturvapäivityksiä. Kyberturvallisuuskeskus varoitti suomalaisia kauppoja jo silloin. Sen erityisasiantuntijan mukaan Suomessakin oli muutamia kymmeniä tällaisia laitteita avoimesti internetissä.

Kuka tekee ja miksi

Tekijää ei tiedetä. Ranskassa tapauksia tutkii kansallinen kyberturvavirasto ANSSI, ja Pariisin syyttäjä on aloittanut esitutkinnan. Ruotsissa asiaa selvittää maan kyberturvallisuuskeskus. Kukaan ei ole ottanut iskuja nimiinsä, joten kaikki motiiveista sanottu on tässä vaiheessa arvailua. Silti vaihtoehtoja kannattaa pohtia, koska ne kertovat, mihin varautua.

Moni ajattelee heti valtiollista hybridivaikuttamista. Euroopassa on puhuttu pitkään Venäjän sabotaasista, mutta näihin kauppoihin ei ole julkisesti kytketty Venäjää tai muuta valtiota. Vertailukohta löytyy kuitenkin Israelista. Siellä toukokuussa hyökkääjä ohjelmoi uudelleen elintarvikeyrityksen kylmälaitoksen ohjaimet ja tuhosi kolme kompressoria. Tietoturvayhtiö Profero yhdistää iskun Iraniin. Ruoka kiinnostaa valtiollisia toimijoita, koska se koskettaa jokaista kotitaloutta ja horjuttaa luottamusta nopeasti.

Myös rahan perässä olevat rikolliset ovat mahdollisia. Lunnaita ei ole tiettävästi pyydetty, mutta näytös voi olla myös mainos. Kun ketju näkee naapurimaan kaupat tyhjinä pakastimin, se maksaa seuraavalla kerralla helpommin.

Arkisin selitys voi kuitenkin olla oikea. Pen Test Partnersin tietoturvatutkija Ken Munro on arvioinut, että tekijät voivat olla nuoria kokeilijoita, koska haavoittuvuudet oli helppo käyttää. Ja kun uutiset ovat kertoneet tapauksesta laajasti, matkijat löytävät samat laitteet.

Kaupan kannalta motiivi ei muuta aamua. Pilaantunut liha on yhtä pilaantunutta, teki sen sitten valtio tai 16-vuotias.

Kauppa on vasta näkyvin osa

Kauppa on helppo kohde uutiselle, koska jokainen ymmärtää tyhjän pakastealtaan. Samanlaisia etäohjattuja kylmälaitteita on kuitenkin paljon muuallakin. Ruotsissa häiriö ulottui myös Axfoodin kotiinkuljetuskeskukseen, ja Yhdysvalloissa armeijan omissa kaupoissa oli elokuussa selittämättömiä kylmälaitevikoja, joita tutkitaan nyt kyberiskuna.

Mietin, mitä tapahtuisi, jos sama osuisi ruokatukkuun. Yksi tukku toimittaa tavaraa sadoille kaupoille ja ravintoloille. Kylmäkuljetuksia tekevän yrityksen kontit ja autot ovat nekin verkossa, jotta lämpötilaa voi seurata matkan aikana. Jos sellainen ketju katkeaa yöllä, ongelma ei jää yhteen kauppaan.

Sama koskee kiinteistöautomaatiota laajemmin. Jäähallin jäähdytystä ja kauppakeskuksen ilmanvaihtoa ohjataan nykyään usein samalla tavalla etänä. Israelin tapauksessa hyökkääjä muutti myös laitteiston turvarajoja, joten seurauksena ei ollut pelkkä lämpenevä kylmiö vaan rikkoutuneet koneet. Jäähallissa sama tarkoittaisi peruttuja otteluita ja pahimmillaan kalliita korjauksia.

Etähallinnassa on silti paljon hyvää, eikä siitä kannata luopua. Kylmähuollon päivystäjä näkee keskellä yötä puhelimestaan, onko kaupassa kaikki kunnossa vai pitääkö lähteä paikalle. Huoltoyhtiöt joutuvat hoitamaan yhä useamman kohteen samalla väellä, joten ilman etäyhteyttä se ei onnistuisi. Ongelma syntyy vasta, kun sama ovi jää auki kaikille muillekin.

Olen ollut itse suunnittelemassa ja tiukentamassa tällaisia etäyhteyksiä yhdelle johtavista kylmälaitevalmistajista. Siksi tiedän, ettei turvallinen ratkaisu vaadi aina isoa budjettia. Useimmiten ratkaisee se, että joku haluaa tehdä asian oikein ja kysyy ajoissa, kuka laitteisiin pääsee ja mitä kautta. Kun huoltosopimukset kilpailutetaan tiukoiksi, juuri tämä kysymys jää helposti esittämättä. Tekoälyn kehittyessä haavoittuvien laitteiden etsiminen ja hyödyntäminen helpottuu entisestään, joten tällaisia tapauksia tulee luultavasti lisää.

Laskun maksavat muutkin

Kyberiskun kohteeksi joutuu yritys, mutta seuraukset leviävät sen ulkopuolelle. Kun kauppa pysyy aamun kiinni, lähiseudun vanhus jää ilman maitoa ja lapsiperhe lähtee toiseen kauppaan. Ranskassa kaksi Alsacen kauppaa heitti yhden yön aikana pois tavaraa noin 270 000 eurolla. Sellainen hävikki ei katoa, vaan se näkyy lopulta hyllyhinnoissa.

Moni kauppias luottaa siihen, että vakuutus korvaa. Vakuutusalan asiantuntijat ovat Ranskan tapauksen jälkeen kuitenkin muistuttaneet, että kyberturvavakuutus ei välttämättä korvaa pilaantunutta ruokaa. Lisäksi kybervakuutuksissa on yleensä sotapoikkeus. Jos iskun takaa paljastuu valtio, korvaus voi jäädä kokonaan saamatta. Ja vaikka vakuutus maksaisi, vahingot palaavat ajan myötä vakuutusmaksuihin, jotka taas siirtyvät hintoihin.

Kuluttaja ei voi suojata kaupan kylmälaitteita. Hän maksaa silti osan laskusta, ja hänen arkensa katkeaa, kun lähikauppa on kiinni.

Mitä kukin voi tehdä

Kotona varautuminen on yksinkertaisinta. Kun kaapissa on ruokaa ja vettä muutamaksi päiväksi, yksi kiinni oleva kauppa ei kaada arkea. Kaupassa kannattaa luottaa omiin käsiinsä. Jos pakaste tuntuu pehmeältä, jätä se hyllyyn ja kerro kassalle.

Kauppiaalle suosittelen tarkastusta, jossa käydään läpi kiinteistöautomaatio ja varsinkin kylmälaitteet. Pyydä huoltokumppanilta lista laitteista, joihin pääsee etänä, ja kysy, onko jokin niistä suoraan internetissä. Selvitä samalla, saako ohjausyksikkö vielä päivityksiä vai onko sen tuki jo päättynyt. Sopikaa myös, kuka saa hälytyksen, kun lämpötila nousee yöllä, ja mitä hän silloin tekee. Lopuksi lue vakuutusehdot ja kysy vakuutusyhtiöltä suoraan, korvataanko pilaantunut tavara, jos syyä on kyberisku.

Kylmälaitehuoltoja tekevillä yrityksillä on tässä isoin rooli, koska niiden yhteydet ulottuvat satoihin kohteisiin. Yksi huolimaton etäyhteys on ovi kaikkiin. Huoltoyhtiön kannattaa pitää ohjaimet pois avoimesta internetistä ja vaatia etäyhteydelle vahva tunnistautuminen. Lisäksi asiakkaalle pitää kertoa ajoissa, kun laitteen tietoturvatuki loppuu, ja tarjota vaihtoa ennen kuin joku muu löytää laitteen.

Varautuminen on halvempaa

Varautuminen tulee lähes aina halvemmaksi kuin yö, jonka jälkeen koko kylmävalikoima menee roskiin. Laitelistan läpikäynti ja etäyhteyksien tarkistus vie huoltokumppanilta muutaman tunnin. Alsacen kahden kaupan 270 000 euron hävikki on monta kertaa enemmän.

Minulle tietoturva on varautumista poikkeaviin tilanteisiin, samaan tapaan kuin kotivara tai sammutuspeite keittiössä. Siksi kysyisin tällä viikolla omalta kylmähuollolta yhden asian: mitkä meidän laitteista näkyvät internetiin?

Lähteet:

Scroll to Top